Historia
Historia / nykypäivä (2013)
Lokakuun kahdeksantena päivänä vuonna 1953 oli koolla joukko innostuneita metsästäjiä Hartolan Sydänmaan / Murakan Pohniemessä Mikko ja Marjatta Peltosen kotona. Pohdittiin perustettasiko Hartolaan toinenkin metsästysseura. Tarvetta olisi, sillä aiemmin perustettu Hartolan Erämiehet ei sillä erää ottanut uusia jäseniä.
Pohniemen kokouksessa oli paikalla Artturi Eskola, Arvo Eskola, Iivari Eskola, Pentti Eskola, Oiva Fågel, Unto Hietala, Väinö Himanen, Väinö Kiuru, Esko Längelin, Heikki Längelin, Heikki Meronen, Kalle Moisio, Mikko Peltonen, Oiva Pulkkinen ja Oiva Riihelä.
Kun päätös perustamisesta tehtiin, niin lapselle piti keksiä nimi. Montaa ehdotusta "matusteltiin"; mäyrää, jänistä, hirveä, karhua, metsoa, kettua, jopa pyytäkin. Viimein huomattiin kysyä talon emännältä Marjatta Peltoselta ja vastaus tuli heti: -"Pankaa nimeksi Kurre". Ja siinä se oli.
Säännöt saatiin muokattua ja Metsästysseura Kurre ry merkittiin valtakunnalliseen yhdistysrekisteriin 12.4.1954. Metsästysmaiden vuokraus käynnistyi ripeästi. Kahdessa vuodessa oli saatu vuokrattua 5460 ha. Tänä päivänä seuralla on vuokramaita yli 11 000 ha.
Ensimmäisenä puheenjohtaja toimi Esko Länkelin vuoteen 1963 asti. Sitten ruoriin tarttui Tapio Peltonen aina vuoden 2003 loppuun asti, eli 40 vuota. 2004 alusta "puikkoihin" tarttui Toimi Salminen ja tämän vuoden alusta vetovastuu on Pauli Lehtisellä.
Hirven metsästys aloitettiin 1955, jolloin oli kaatolupa kahdelle hirvelle. 1959 seura sai vain yhden kaatoluvan. Silloin päätettiin, että hirvestä tehdään maanomistajille keitto ja siitä peijais perinne sai Kurressa alkunsa ja on jatkunut edelleen. 1970 luvulla hirvikannat kasvoivat valtavasti ja sitä myötä hirvivahingot. 1980 seura sai 54 lupaa. 27 aikuista ja 27 vasaa. Siinä oli pienelle porukalle melkoinen savotta. Tänä vuonna lupia on 8 aikuista ja 8 vasaa.
Ms Kurre kuuluu Suomen Metsästäjäliittoon Suur-Savon piiriin. Hartolan Riistanhoito yhdistykseen, sekä Suomen Kennelliittoon.
Toiminta jakautuu
Ampumajaosto: Järjestää ja valvoo haulikko- ja kivääriammunnan harjoitukset, sekä yhteistyössä Hartolan Riistanhoitoyhdistyksen kanssa karhun ja hirven merkkiammunnat.
Riistanhoitojaosto: Ylläpitää riistapeltoja, sekä riistan taviruokinta paikkoja. Merkittävä osuus pienpetopyynnin ohjauksessa ja pyydysten hankinnassa ja ylläpidossa. Viime vuonna pyydettiin 132 supikoiraa, 31 kettua, 19 minkkiä, 15 mäyrää, 3 näätää.
Hirvijaosto: Järjestää ja vastaa hirvijahdista. Jahdissa on metsästyksen johtaja ja kuusi varajohtajaa jotka ovat vuoropäivinä jahtivastaavina. Hirviporukka järjestää myös yhtenä jahtipäivänä "akkajahdin" jolloin puolisot ja lapset voivat osallistua jahtiin. Jahtipäivän lounaana syödään hirven paistia ja maksaa seuran kodalla. Jaostolla nylkyvaja, sekä iso kylmiö jossa lihat riiputetaa viikon ajan, lisäksi lihanpaloittelu tilat. Lihan käsittelyn hygenia taso on erittäin korkea.
Naistoimikunta huolehtii ison osan peijaisjärjestelyistä. Lisäksi toimikunta kokoontuu yksi-kaksi kertaa vuodessa.
Kevään yhteisenä perhetapahtuman on pilkkikilpailut vuorovuosina Erämiesten jaKurren järjestäminä.
Sääntömääräisiä kokouksia on tammikuussa talvikokous, jossa valitaan puheenjohtaja ja johtokunta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, kuten toimintakertomus, tilinpäätös ja toimintasuunnitelma. Kesäkokous pidetään elokuussa ja siinä tärkeimpänä asiana on sopiminen metsästyksen järjestyksestä.
Seurassa on 122 jäsentä ja seuran talous on vakaalla pohjalla.